Työnhaku on kimuranttia, kun työkyky ei ole koko ajan ihan 100-prosenttinen kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia. Virallisesti te-toimiston kirjoilla olen kokoaikatyön hakija, täysin työkykyinen siis. Te-toimiston takia kokoaikaisia töitä on myös haettava riittävä määrä kuukaudessa.
Itse saattaisin mieluiten toivoa osa-aikaista työtä, jossa tuntimäärä olisi kuitenkin melko lähellä kokoaikaista työtä. Näin ansiotkin olisivat vielä sillä tasolla että niillä voisi tulla toimeen.
Kokoaikatyöhön pystyminen mietityttää hieman. Kokoaikatöitä tehdessä arkeen ei kohdallani mahtuisi kovin paljoa muuta kuin töitä ja lepoa. Lisäksi sairauden takia stressinsietokyky ei ole ihan samalla tasolla kuin tervepäisellä työnhakijalla.
Mitä jos työkyky on vaikkapa keskimäärin 80-prosenttinen ja sekin vaihtelee ajan mittaan?
Työnhakuni alussa pohdinkin kovasti, kumpia keskityn hakemaan, osa-aikaisia vai kokoaikaisia työpaikkoja. Ajan myötä ongelma on ratkennut itsestään. Haen kumpiakin, jotta vain löytäisin jonkin työpaikan.
Avoimissa osa-aikatöissä korostuvat opiskelijoille suunnatut, työelämässä aloittelevien työpaikat sekä duunariammattien pestit. Korkeakoulutetulle ja työkokemusta jo kerryttäneelle työnhakijalle mielenkiintoisia osa-aikatöitä on tarjolla todella vähän. Tähän työnantajat voisivat tarttua. Myös lasten takia osa-aikatöitä hakevat ystäväni ilahtuisivat.
Pienemmät pennit pitkäaikaissairaalla
Jos työllistyn lopulta osa-aikaiseen työhön, kärsin täysin omissa nahoissani sen että palkka on pienempi lyhennetyn työajan takia. Sopeutan työn määrää oman jaksamiseni takia ja jään pienituloisemmaksi tämän takia.
Jos olisin osakuntoutustuella tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä niin saisin tuen muodossa kompensaatiota siitä, että teen sairauden takia pienempää tuntimäärää. Näiden tukien saaminen vain vaatisi lääkärinlausuntoa ja oman hakuprosessinsa, ja työkyvyn alenemankin pitäisi olla pitkäaikainen.
Toisaalta kun olen tsekkaillut eläkekertymääni työeläkeotteelta ja laskureilla selvitellyt paljonko esimerkiksi osakuntoutustuki kohdallani olisi, näyttää selvältä että kyllä työelämässä kannattaa sinnitellä ja tienata kaikki pennoset mitkä vaan itse pystyy haalimaan kokoon. Ansiotyöllä saa paremmat tulot tukiin verrattuna.
Unelmana joustava työelämä
Osatyökykyisten työllistymiseen on myös olemassa omia erityisiä reittejä. Työnantaja voi saada palkkatukea pestatakseen työnhakijan, jolla on jokin vamma tai sairaus. Paikka auki -ohjelmassa sote-alan järjestöt palkkaavat osatyökykyisiä hakijoita, eikä osatyökykyisyyttä tarvitse todistaa esimerkiksi lääkärinlausunnolla. Näitä reittejä en ole toistaiseksi itse hyödyntänyt. Olenhan myös virallisissa papereissa täysin työkykyinen.
Toivoisin kovasti enemmän joustavuutta työmarkkinoilta. Nyt pitäisi olla joko aina ja ikuisesti 100-prosenttisen työkykyinen, 50-prosenttisesti työkykyinen osakuntoutustuella tai -työkyvyttömyyseläkkeellä taikka sitten täysin sivuun siirretty ja työkyvyttömäksi todettu tapaus. Mitä jos työkyky on vaikkapa keskimäärin 80-prosenttinen ja sekin vaihtelee ajan mittaan?
Kaikkien työpanos on hyvä saada käyttöön. Pitkäaikaissairailla voi olla myös empatiakykyä ja arvokasta näkökulmaa annettavaksi työpaikkojen keskusteluihin.
Oletko sinä työelämässä?
Veera S
Mielen mainingeista 
Jätä kommentti