Bloggaajamme Tiia ja Veera ovat kumpikin uusperheen äitejä. Nyt he kertovat tarkemmin perheistään ja ajatuksiaan bonusäitiydestä. Keitä perheeseesi kuuluu? Tiia: Minulla on mies ja neljä bonuslasta, kaikki tyttöjä. Nuorimmainen on 8-vuotias ja asuu naapurissa täällä Tampereella, ja hänen äitinsä on paras ystäväni. Keskimmäiset ovat kohta 16- ja 18-vuotiaita ja he asuvat Kotkassa. Vanhin on 18-vuotias... Continue Reading →
Olen käynyt yhteensä kymmenen vuotta psykoterapiassa, yhteensä neljässä eri pätkässä. Terapiasta on ollut suuri apu, ainakin silloin kun terapiamuoto on ollut minulle sopiva. Ensimmäinen yksilöpsykoterapiani alkoi kun olin vielä todella nuori. Terapeutti tuli suoraan sairaalan kautta, jossa olin hoidossa. Terapian suuntaus oli psykodynaaminen terapia. Muistan että terapeutti puhui aika vähän. Minulla oli tuossa elämänvaiheessa aika... Continue Reading →
Aloitetaan talvesta. Kylmä, lumisateet, liukkaus eli pääkallo keli, ja kova tuuli, siinä paska paketti. Kun kevät tulee innostun ja olen ihan täpinöissäni. Linnut sirkuttaa ja aurinko paistaa. Kesän tullen, lämpöhalvaus, kun on niin kuuma ja toivoisi lauhkeempaa. Syksy, ihanaa paitsi sataa koko ajan. Muuten hyvä, niinkuin kevätkin. Olisipa aina kevät. Juuri sopiva lämpö, voi laittaa... Continue Reading →
Artikkeli on osa Aallonmurtaja-hanketta. Hanke on suunnattu noin 16–29-vuotiaille, joita kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsoaffektiivinen häiriö koskettaa omakohtaisesti tai läheisen kautta. Olen saanut ykköstyypin diabeteksen diagnoosin vuonna 2005. Tuolloin lapsen maailma mullistui hetkessä, ja uusi elämä vaati vuosien tai jopa vuosikymmenien opettelua, totuttelua ja sopeutumista. Seuraavan ykköstyypin diagnoosin sain vuonna 2019. Naurahdin, että minulla on jo... Continue Reading →
Miten rakkaus ja ihastuminen saakaan voimakkaat tunteet esiin. Olen ihastunut monesti se on ollut kaukoihastusta. Todellakin kuvitelmaa eikä todellakaan molemminpuolista. Tämä lähinnä silloin kun olen ollut sairaana, herkillä fiiliksillä. Mutta sitä tuntee niin ja kuvittelee että olisi molemminpuolista. Minulla on tuntosarvet herkässä mitä tulee tunteisiin. Saatoin ihastua vaikka metrossa johonkin, tuli sellaiset tunteet kuin olisi... Continue Reading →
Tarkastelemme tässä blogitekstissä mielenterveyttä ja hieman siihen liittyviä haasteita, yhdistäen pohdintaan omia luovia tekstejämme. Ajatus lähti liikkeelle vaikuttamiskampanjatehtävästä sekä siitä, kuinka halusimme luoda vielä lisäkeskustelua osallistavasta näkökulmasta aiheeseen sekä käydä läpi luovan toiminnan merkitystä lisäämään toimijuutta sekä myös kuuluvuuden tunnetta yhteisöissä, tuomaan merkityksellisyyttä elämään ja keinoja käsitellä mielenterveyttä. Kaikilla on mielenterveys ja se ilmenee jokaisen... Continue Reading →
Jatkossa myös Aallonmurtaja-hanke on mukana blogissa. Erityisesti toivomme, että saamme nuorten vapaaehtoisten ääntä kuuluviin tätä kautta. Se on tärkeää monille myös vertaisuuden näkökulmasta, kun löytää tekstejä muilta nuorilta, joilla on samankaltaisia haasteita. Toivomme, että sen myötä yhä harvempi nuori kokisi yksinäisyyttä. Hanke alkoi toukokuussa 2023 ja kestää kolme vuotta. Takana on siis noin yhdeksän kuukautta,... Continue Reading →
Olen se tyyppi, joka jokin aika sitten täällä blogissa tuskaili kertyneitä kiloja. Manasin sitä kun joutuu käyttämään psyykenlääkkeitä, joiden sivuoireena ruokahalu nousee. Epäilin, olisiko laihtuminen koskaan realistinen tavoite ja koin syöväni jo valmiiksi ravintosuositusten mukaan. Nyt on vähän eri ääni kellossa. Olen käynyt säännöllisesti kuntosalilla nyt yli puolen vuoden ajan, ja hyvinvoinnissa on tapahtunut mukavia... Continue Reading →
Olen virallisesti ollut bonusäiti neljälle tyttärelle syksystä 2021. Yksikään heistä ei asu kotona, eli olemme etävanhempia. Siinä on kuitenkin ollut opettelua kerrakseen. Missä vedetään rajoja ja kuinka paljon saa olla mukana muksujen elämässä? Sanonko asioita väärin? Suuttuuko bio? Tai isä? Pidän tyttöjä kuin ominani ja minulle on tärkeää tulla toimeen lasten kanssa, sekä pitää hyvät... Continue Reading →
Muistelen keskustelua vertaisteni kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien kesken, jossa moni kertoi muuttaneensa todella monta kertaa. Itsellänikin muuttoja on takana melko monta, vaikka olen kyllä myös aikuisiällä asunut pitkäänkin yhdessä osoitteessa. Muuttokeskustelu sai minut pohtimaan, altistaako bipolaarisuus ihmistä lyhytjännitteisyydelle ja tiuhille elämänmuutoksille – pätkäelämälle siis. Omastakin elämästä kun tähän löytyy monia piirteitä. Parisuhteita minulla on takana aika... Continue Reading →
Mielen mainingeista 