Ihastumisen hurmiossa

Miten rakkaus ja ihastuminen saakaan voimakkaat tunteet esiin. Olen ihastunut monesti se on ollut kaukoihastusta. Todellakin kuvitelmaa eikä todellakaan molemminpuolista. Tämä lähinnä silloin kun olen ollut sairaana, herkillä fiiliksillä. Mutta sitä tuntee niin ja kuvittelee että olisi molemminpuolista. Minulla on tuntosarvet herkässä mitä tulee tunteisiin. Saatoin ihastua vaikka metrossa johonkin, tuli sellaiset tunteet kuin olisi... Continue Reading →

Paniikkihäiriö: Paniikkikohtaukset

Minulla on ollut paniikkikohtauksia ihan lapsesta saakka. En muista tarkkaan mistä saakka. Niitä oli aina usein kaupan kassajonoissa, kun olin maksamassa ostoksia. Kädet tärisi. Koko kroppa tuntui tärisevän. Vapina tuntui sisäisesti myös. Sydän hakkasi ja pelko etten selviä hengissä, huimaus, pyörtymisen tunne, hengenahdistusta. Kouluissa oli vaikeaa. Lapsena en edes tiennyt että on olemassa sellainen kuin... Continue Reading →

Hullut taiteilijat

Monesti aikoinaan olen kuullut siitä että kun olen taidemaalari niin saan olla hullu. Ihan kuin se olisi helpompaa. Kyllä minun mielenterveydellisiä sairauksia jotkut karsastaa kun kerron niistä. Osa sanoo että kyllä se siitä ohi menee tai kaikilla on joskus huono päivä. Minulle se vaikuttaa itsetuntoon. Kun maalaan, kaikki pahat tunnetilat unohtuu. Mutta olen kyllä aika... Continue Reading →

Enkeleistä

Enkeleitä, onko heitä?Olenko yksi heistä, vaiko vain yksi meistä?Syntynyt tulesta, vaiko mullasta ja tuhkasta?Feeniks-linnun lailla itseäni luonut uudelleen, nyt jumittunut tylsään keski-ikäisyyteen ja hulluuteen. Elollinen eloton Missä olet, Elämä?Kauan olet minua karttanut,kaikki määrätyt lääkkeet olen syönyt.Nyt pilleripurkin pohja jo pilkottaa,Elämä, mikset voi itsestäsi ilmoittaa?Mihin olet kadonnut,kaikki tuo elämänilo ja innostus?Opit menneisyydestä unohtuneeteikä tulevaisuudesta tietoakaan. Matias... Continue Reading →

Yksin pimeässä

Istun yksin pimeässä. En näe ympärilleni. Tunnen kuinka sisälläni kuohuu tiedän miksi, mutten ymmärrä. Hapuilen ympärilleni, osun välillä johonkin, enkä tiedä mikä se on, sillä se ei kerro enkä minä uskalla paljastaa sokeuttani. Käteni ulottumattomissa vaistoan voimakkaan energian, en pääse lähelle tunnustelemaan enkä päästä sitä lähelleni, se on liian pelottavaa. Kosketus puuttuu… kiedon käteni ympärilleni... Continue Reading →

Silmät

Osa 1: Yöllinen helvetti Kauniit silmäsi sun, nähneet Tuonelan, läpi toisten maailmojen, opastaen. Kauniit silmäsi sun, sielusi peilit. Kauniit silmäsi sun, kultaa vuotaen, mustaa peläten. Kauniit silmäsi sun, eivät unta nähneet, vain helvetin, yöllisen. Kauniit silmäsi sun, rasittuneet, lasittuneet, silti joka aamu avautuen ja joka yö, edes hetkeksi, sulkeutuen. Kauniit silmäsi, sun. Osa 2: Uni... Continue Reading →

Sinun kasvosi

Sinun kasvosi Kauniit kasvosi sinun niin luonnolliset ja herkät mutta vahva sisäinen muurisi estää sinua tulemasta ulos omasta maailmastasi mikä sen rikkoisi, muurisi ei mikään ellet itse antaudu ei vaaraa ei kukaan hyökkää ole oma itsesi vain se sallitaan eikä sinuun kajota luulet vain olet niin väsynyt väsynyt väistelemään iskuja jotka tulevat vastoin kauniita kasvojasi... Continue Reading →

Runoja päiväkirjasta vuodelta 1996 psykoosissa

13.11.1996 Hajoan Elämä valuu hukkaan kuin hiekka sormien välistä. En pysty pitämään itseäni eheänä, vaikka kuinka koettaisin. Kaipa se on kohtaloni että hajoan osiin, pieniksi ihmisiksi ympäriinsä heijastaen energiani ulkopuolelle näitä ihmisiä. En tajua itse vajoavani fantasiaan ennen kuin on jo liian myöhäistä. Nauran kuin hevonen, itken kuin apina, missä on se ihminen ja mitä... Continue Reading →

Lääkekokeiluja ja sairaalareissuja

Vuoden 1993 paikkeilla taidekoulun opettaja vei minut Hesperian mielisairaalaan. Olin totaalisen sekaisin: luulin että oksennan virtsaa, ja muutenkin minulla oli sekaisin ruumiin toiminnot mielessäni. Silti minua ei otettu sairaalaan sisään vaan sain yhtä lääkettä mukaan ja taisin saada siihen reseptinkin. Lääke vaikutti minuun iloisesti ihan kuin olisi jokin onnellisuuspilleri. Se oli ensimmäinen käyttämäni psyykelääke. Kai... Continue Reading →

Sairaus ja minä

Kun sairastuin ja menin psykoosiin se oli todella voimakas tunne. Sitä ei voi sellainen joka ei ole koskaan kokenut tietääkään miltä se tuntuu. Toki voi kuvitella mutta kyllä se on sellainen tunnelataus että oksat pois. Tunteet ovat voimakkaita muutenkin ilman psykoosia. Kuvittelin että koko maailma pyörii minun ympärillä, oli telepaattisia kykyjä ja minua seurattiin ja... Continue Reading →

Website Powered by WordPress.com.

Ylös ↑