Kiinnostuin musiikista teini-ikäisenä. Ensimmäinen CD-levyni oli Mike Oldfieldin Five Miles Out, alelaarin löytö. En ollut saada tarpeekseni levyn kuuntelusta, tuntui kuin Mike (hyvin introvertti ihminen) olisi puhunut kitaransa kautta. Yritinkin sitten päästä kitaratunneille, mutta pääsinkin kakkosvalintaani rumpuihin. Rumpuharrastukseni jäi tosin varsin lyhytaikaiseksi aiheuttamani metelin takia.
Kohtalo kuitenkin puuttui peliin myöhemmällä iällä. Noin 7 vuotta sitten sain hieman yksityisopetusta klassisella kitaralla ja innostuin välittömästi. Ostin viidenkympin Yamaha C-40:sen ja ilmoittauduin Työväenopiston kitraran alkeiskurssille. Kolme vuotta sen jälkeen olin ollut mukana perustamassa bändiä (joka toimii edelleen), käynyt kitaran peruskurssit sekä opiskellut jonkin verran musiikin teoriaa.
Pyrin aina rohkaisemaan kaikkia musiikkiharrastuksen pariin
Pyrin aina rohkaisemaan kaikkia musiikkiharrastuksen pariin. En usko, että siitä olisi kenellekään mitään haittaa. Päinvastoin, minulle tulee usein huonompi vaihe sairaudessa kun syys- tai kevätlukukausi loppuu, pakolliset päivittäiset treenaamiset jäävät pois ja jää ikäänkuin ”tyhjän päälle”.
Jos olet joskus halunnut oppia soittamaan jotakin instrumenttia, tai vaikka laulamaan, niin juuri nyt on paras aika aloittaa! Ikä ei ole esteenä. Musiikki tuo ainakin minulle sisältöä jokaiseen päivään.
Toisinaan ei jaksaisi millään treenata koko päivänä, ja näillä kerroilla saattaakin soittaminen jäädä väliin. On hyvä, jos suorittaa kurssia, soittaa bändissä tms. niin on ”pakko” harjoitella, ettei jää muista jälkeen.
Mielenterveysyhdistyksistä kannattaa kysellä musisointimahdollisuuksia
Paikallisista mielenterveysyhdistyksistä kannattaa kysellä musisointimahdollisuuksia jos kiinnostus heräsi, ihan vaikkapa levyraati löytynee lähes joka paikasta.
Puhun tässä nyt keski-ikäisen toipujan äänellä, eli tavoitteena ei tarvitsekaan olla ammattimuusikon ura. Nuoremmille tietysti sekin voi olla yksi mahdollisuus. Itselleni tulee ajoittain ahdistava tunne, etten etene soittotaidossa ollenkaan, tai että peräti taannun. Silloin on hyvä kysyä esim. perheenjäsenen tai bändikaverin mielipidettä asiasta, saattaa jopa yllättyä iloisesti!
Kaiken kaikkiaan, minä ainakin voin vahvasti suositella musiikkiharrastusta, oli se sitten musiikin kuuntelua, kitaran rämpytystä, musiikin teorian opiskelua, kuorossa laulamista tai mitä vaan. Jos innostuit tästä, niin hyvää matkaa musiikin kiehtovaan maailmaan!
Matias L
Mielen mainingeista 
Jätä kommentti