Kaksi bonusäitiä juttusilla – yksi turvallinen aikuinen lisää lapselle

Bloggaajamme Tiia ja Veera ovat kumpikin uusperheen äitejä. Nyt he kertovat tarkemmin perheistään ja ajatuksiaan bonusäitiydestä. Keitä perheeseesi kuuluu? Tiia: Minulla on mies ja neljä bonuslasta, kaikki tyttöjä. Nuorimmainen on 8-vuotias ja asuu naapurissa täällä Tampereella, ja hänen äitinsä on paras ystäväni. Keskimmäiset ovat kohta 16- ja 18-vuotiaita ja he asuvat Kotkassa. Vanhin on 18-vuotias... Continue Reading →

Perhe-elämä ja uupuminen

Olen virallisesti ollut bonusäiti neljälle tyttärelle syksystä 2021. Yksikään heistä ei asu kotona, eli olemme etävanhempia. Siinä on kuitenkin ollut opettelua kerrakseen. Missä vedetään rajoja ja kuinka paljon saa olla mukana muksujen elämässä? Sanonko asioita väärin? Suuttuuko bio? Tai isä? Pidän tyttöjä kuin ominani ja minulle on tärkeää tulla toimeen lasten kanssa, sekä pitää hyvät... Continue Reading →

Matka ennen lukiota

Jos olet lukenut aiemmat tekstit ajatellen, että ompas ollut sekavaa ja tapahtumarikasta toimintaa, niin lapsuuskaan tuskin tylsä on ollut. Muistikuvani menneisyydestäni on hatarat, eikä kaikesta ole muutenkaan tullut perheeni kanssa juteltua, vaikkei mitään kummemmin salaillakaan. Tässä kuitenkin jonkinnäköinen tarinani lapsuudestani. Kuultuna vanhemmilta, isovanhemmilta ja tädeiltä. Olen kysynyt vanhemmiltani mielipidettä tähän tekstiin, vaikka molemmilla on vielä... Continue Reading →

Matka lukiosta päiväkotiin

Täällä huutelee 27-vuotias porilainen, Tampereella nuoriso-ja yhteisöohjaajaksi opiskeleva, kaksisuuntaiset ry:n harjoittelija Jose! Usein mietin, kuka olen? Mitä kertoa uudelle, tuntemattomalle ihmiselle? Millainen tarina, polku, matka minulta löytyykään?Olenko vain tutkintoni, työni, taustani, niin sanotusti tilastot ja tietoni? En.Mutta niistä on helpompi aloittaa. Vai onko sittenkään? Olen ylioppilas ja lähihoitaja, joka suuntautui lähihoitaja opinnoissa lasten ja nuorten... Continue Reading →

Kesän kuulumisia

Terve taas kaikille pitkästä aikaa. Huikea kahden viikon kesäloma on nyt lusittu ja olo on hyvä. Ensimmäisellä lomaviikolla järjestettiin esikoisen rippijuhlat ja on tässä kesän aikana tullut tavattua kavereitakin. Mitään kesälomareissua ei tullut tehtyä, kun oli tuota muuta rahanmenoa. Tehdään viikonlopun reissu sitten kun koulut ovat jo alkaneet. Tällä viikolla lapset lähtevät matkailuauto reissulle isovanhempien... Continue Reading →

Entäs lapseni?

Kun mielenterveysongelmat kohtaavat ihmistä myös läheiset saavat siitä osansa. Minua on paljon mietityttänyt se paljonko vahinkoa olen kylvänyt ympärilleni, rypiessäni ongelmissani. Pään sisäinen maailmani on ollut sekavaa kaaosta. Onko se näyttäytynyt myös päällepäin? Varsinkin näin äitienpäivän jälkimainingeissa mietin myös sitä, miten tämä kaikki on vaikuttanut lapsiini? Ovatko he kärsineet äidin sairastaessa niin fyysistä kuin henkistäkin... Continue Reading →

Yksin yhdessä

Auttakaa! Auttakaa nyt joku, hyvä luoja auttakaa! Voi kun voisin vaipua unohduksiin, voi kun tätä kaikkea ei olisi tapahtunut. Olen tehnyt hirveitä, peruuttamattomia virheitä elämässäni. Miten kaiken saisi pyyhittyä pois, onko ainoa tie kuolema? Ahdistus kiristää sisuskaluja solmulle, henki ei kulje, pakko vain maata kippurassa, suojassa kaikelta pahalta. Yritän heijata itseni uneen, että voisin olla... Continue Reading →

Website Powered by WordPress.com.

Ylös ↑