Skitsoaffektiivisen häiriön ABC

Skitsoaffektiivista häiriötä voi yksinkertaistaen kuvailla yhdistelmäksi skitsofrenian ja mielialahäiriön oireita. Sairaus on jaksoittainen ja skitsofrenia- sekä mielialaoireet esiintyvät saman sairausjakson aikana, osan ajasta päällekkäisinä. Skitsofreniaoireet esiintyvät sairausjakson kuluessa myös itsenäisinä; tästä muodostuu ero skitsoaffektiivisen häiriön ja psykoottisten mielialajaksojen välille, jälkimmäisissä kun psykoottiset oireet esiintyvät ainoastaan yhdessä mielialaoireiden kanssa.

Skitsoaffektiivinen häiriö on jonkin verran harvinaisempi psykiatrinen sairaus kuin kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia. Kumpaakin näistä sairastaa noin prosentti suomalaisista. Joidenkin lähteiden mukaan skitsoaffektiivista häiriötä sairastaa 0,3 prosenttia suomalaisista. Niinpä voi havainnollistavasti sanoa, että sekä skitsofreenikot että kaksisuuntaiset täyttäisivät kumpikin keskisuuren suomalaisen kaupungin, ja näiden kahden kaupungin väliin asettuu pikkukaupungillisen verran skitsoaffektiivisia.

Alttius skitsoaffektiiviseen häiriöön (kuten skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöönkin) periytyy. Vaaditaan kuitenkin laukaiseva tekijä, jotta sairaus puhkeaa. Laukaisevana tekijänä voi toimia pitkäaikainen stressi tai vaikkapa jokin yksittäinen, järkyttävä elämäntapahtuma. Ihmisten kyky sietää stressiä tai järkytyksiä sairastumatta vaihtelee suuresti, joten on mahdoton arvioida, mikä tietyn yksilön kohdalla saa psykoosikynnyksen ylittymään. Tiedetään kuitenkin, että kun kynnys on kerran ylittynyt, se on jatkossa selvästi matalampi.

Psykoosisairaus

Skitsoaffektiivinen häiriö on psykoosisairaus. Psykoosi tarkoittaa mielentilaa, jossa todellisuudentaju muuttuu normaalista selvästi poikkeavaksi.

Psykoottisia oireita on positiivisia ja negatiivisia. Positiiviset oireet tarkoittavat jotain ylimääräistä lisää normaaliin todellisuuteen. Tällaista ylimääräistä voivat olla aistiharhat ja harhaluulot eli deluusiot. Positiiviset oireet näkyvät usein ulospäin sairastuneen tavalla tai toisella kummallisena käyttäytymisenä.

Negatiiviset oireet tarkoittavat normaalin todellisuuden kaventumista tavalla tai toisella. Ne ovat esimerkiksi sulkeutumista, vetäytymistä, apaattisuutta ja tunteiden latistumista. Sairastunut saattaa tyystin vajota omiin maailmoihinsa.

Psykoottisiin tiloihin liittyy usein sairaudentunnottomuus, joka nimensä mukaisesti tarkoittaa, että sairas ei koe olevansa sairas ollenkaan. Tämän johdosta psykoosisairaan saaminen hoitoon voi olla haasteellista – eihän tervettä tarvitse hoitaa – ja toisinaan tarvitaankin tahdonvastaista hoitoa eli kansanomaisemmin pakkohoitoa.

Yleisimpiä harhaluuloja

Vainoharha eli paranoia on luultavasti tunnetuimpia harhaluuloisuuden muotoja. Vainoharhat ovat yleisiä skitsofreniaoireita. Vainoharhainen ihminen pelkää tai epäilee hyvinvointinsa olevan uhattuna tavoilla, jotka ulkopuolisen nähden ovat epärealistisia. Vainoharhaan saattaa liittyä esimerkiksi uskomus, että harhan kokijaa seurataan tai valvotaan, vainotaan tai hänelle halutaan pahaa, vaikkapa joku haluaa myrkyttää hänet. Hän saattaa olla laajan salaliiton uhri, joka ei siis voi luottaa keneenkään.

Suuruusharha eli megalomania on tyypillinen oire maanisen mielialajakson aikana. Kun ihmisellä on suuruusharha, hän kokee olevansa erityisen merkittävä, arvokas, kyvykäs ja taidokas, jotain tavallisen kuolevaisen yläpuolella. Voipa suuruusharhainen kokea olevansa jopa jumala itse.

Suhteuttamisharha tarkoittaa tilaa, jossa ihminen ajattelee ympäristön tapahtumien liittyvän suoraan häneen, vaikka oikeasti mitään yhteyttä ei olisi. Suhteuttamisharhan vallassa ihminen voi esimerkiksi kuvitella muiden keskustelevan juuri hänestä tai nauravan hänelle. Lehtikirjoitukset tai televisio-ohjelmat saattavat tuntua suoraan sairastuneelle kohdistetuilta. Hän näkee itseään koskevia merkityksiä asioissa, jotka todellisuudessa ovat merkityksettömiä sattumia.

Aistiharhat

Aistiharhat eli hallusinaatiot voivat liittyä mihin tahansa ihmisen aisteista. Aistiharhat ovat todentuntuisia aistikokemuksia, jotka kuitenkin syntyvät vain ihmisen omassa mielessä. Tavallisimpia aistiharhoja ovat kuuloharhat; jopa terveet ihmiset kuulevat ääniä toisinaan. Aistiharhojen sisältö voi olla melkeinpä mitä vain, sillä ihmisaivot ovat hyvin kekseliäät ja luovat.

Mielialahäiriö

Skitsoaffektiiviseen häiriöön liittyy mielialahäiriön oireita. Sairaus voi olla luonteeltaan kaksisuuntainen kuten bipolaarihäiriö, tai yksisuuntainen kuten masennus. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypillisistä oireista olen aikaisemmin kirjoittanut artikkelissa Oma päivämme.

Hoito

Skitsoaffektiivisen häiriön hoidossa keskeisessä roolissa on lääkitys. Psykoottisten oireiden taltuttamiseksi tarvitaan psykoosilääkkeitä eli antipsykootteja eli neurolepteja. Mielialaoireisiin puolestaan pyritään vaikuttamaan mielialantasaajilla tai masennuslääkkeillä tai molemmilla niistä. Lääkevalmisteet ovat samoja joita käytetään skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa.

Erilaiset terapiat voivat auttaa sairastunutta selviytymään paremmin sairauden oireiden kanssa ja tukea hänen toimintakykyään.

Hyvin rytmitetty ja rauhallinen elämä vailla suuria mullistuksia auttaa sairauden hallinnassa, vaikka mikään tässä mainituista keinoista ei valitettavasti parannakaan sairautta, vaan ainoastaan lievittää oireita.

Ennuste

Skitsoaffektiivinen häiriö on elinikäinen sairaus. Nykytiedon valossa se ei siis koskaan parane, vaikka lääkityksellä ja terveillä, tasaisilla elämäntavoilla oireet saataisikin minimiin.

Skitsoaffektiivinen häiriö on hengenvaarallinen siihen liittyvän kohonneen itsemurhariskin vuoksi. On arvioitu, että noin 10 prosenttia skitsoaffektiivista häiriötä sairastavista tekee itsemurhan. Vielä useampi sairastuneista yrittää itsemurhaa. Onkin elintärkeätä saada sairastuneiden hoito kohdilleen, jotta vakavat sairausjaksot saataisiin ehkäistyä tai edes loivennettua. Tällöin itsemurhariskikin pienentyy.

Skitsoaffektiivinen häiriö heikentää sairastuneen kognitiivisia kykyjä, koska jokainen uusi psykoosi ja mielialajakso on aivoille suuri rasitus. Ennusteeltaan sairaus on parempi kuin skitsofrenia, mutta huonompi kuin kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Kokemuksen äänellä lopuksi totean, että kaikesta rankkuudestaan huolimatta skitsoaffektiivinen häiriö ei kuitenkaan tuomitse ihmistä alituiseen onnettomuuteen, vaan sairauden kanssakin on mahdollista elää mielekästä, välillä jopa aivan onnellista elämää.

Johanna K