En enää tunne itseäni omaksi itsekseni. Keskivartalon vararengasta ei häivytä mikään vaatetus. Naama on muhkurainen kuin perunasäkki. Vaatekoko suureni taas yhdellä – nyt siinä on jo useampi X. Pieneksi jäänyt vaatekaappi piti kauttaaltaan uusia, mikä ei ollut halpaa. Veriarvot näyttävät punaista ja jännitän milloin niiden takia joudun aloittamaan jonkin uuden lääkkeen. Minulla on sairaus koko... Continue Reading →
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vauhtijaksoissa on riski sille, että tulee sössittyä omat raha-asiat. Maniassa isoja ostopäätöksiä tehdään hetken huumassa, ja vauhdin laskettua koittaa maksun aika. Masennuksen aikana taas voimia ei välttämättä riitä laskuttajien kirjeiden avaamiseen. Eräpäivät vilahtavat ohi, ja velkaa kertyy. Osalla kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista onkin luottotiedot menneet. Sitten on heitäkin, jotka ovat jo nuorina joutuneet sairauden... Continue Reading →
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oirejaksot ovat monilla sidoksissa vuodenaikoihin. Marras-joulukuun pimeys, kylmyys ja märkyys on joillekin äärimmäisen haastavaa aikaa. Kaikennielevä masennus uhkaa vetäistä syvyyksinsä. Kuulun itse näihin ihmisiin, joille kaamos on sitä riskialtteinta aikaa vuoden varrella. Olen koettanut etsiä keinoja, joilla pimeän ajan masentavaa vaikutusta voisi ennaltaehkäistä ja tulla sen kanssa toimeen. Jaan tässä hieman vinkkejä, joita... Continue Reading →
Viime viikolla tuli puoli vuotta päihteetöntä elämää täyteen. Voisimpa ilakoida ja mainostaa, kuinka seesteistä elämä on, tai kuinka paljon rahaa on säästynyt. Se ei ainakaan sairauden kanssa tuo automaattista onnea ja hyvää oloa, mutta on aivan varmasti askel tasapainoisempaan elämään.Oon ajatellut, että eihän minulla koskaan mitään ongelmaa alkoholin kanssa ole ollut. Silloin juonut kuin muutkin,... Continue Reading →
Nuori, juopunut hullu Olen 17-vuotias, vihaan ja halveksin maailmaa ja koen olevani täysin yksin. Minulla ei ole enää ketään. Synkeyteni puhkeaa aivan uudenlaiseen kukoistukseen, kasvattaa vimmaisia mustia kukkia tahroiksi mieleeni. Syksy on yönpimeä, säkkipimeä, ei tähtiä, ei lunta. Hajoan osaksi sitä kaiken nielevää pimeyttä. Juon humalahakuisesti aina kun se on mahdollista ja olen harmissani siitä,... Continue Reading →
Olen ollut nyt yli puoli vuotta lähes kokonaan käyttämättä sosiaalista mediaa. Katkos alkoi ristiriitaisista tuntemuksista siitä, että pystynkö täysin itse määrittämään millä tavalla somea halusin käyttää, vai olenko jollakin tavalla riippuvainen siitä. Nyt kun taukoa on kulunut jo jonkin aikaa, olen tunnistanut että tänä samana ajanjaksona olen elänyt poikkeuksellisen kuormittavaa aikaa. Luulen että sosiaalinen media... Continue Reading →
Innostuin pienemmältä paikkakunnalta Poriin muutosta, uuden työn löytämisestä ja elämästä ylipäätään. Viikossa kahdessa hommat oli hoidettu. Kaikki siis uusiksi! Töissä kehuttiin, kannustettiin ja palkittiin, menin innolla sen syövereihin. Löysin ihania ihmisiä ympärilleni. En kyllä muista koska, mutta työ alkoi mittareillaan ja nopea tahtisella työskentelyllä uuvuttaa. Uupumus. Masennus. Tuli pidempi, itseasiassa pisin sairaslomani. Syksy 2019. Mikään... Continue Reading →
Nytpä tuli sitten käytyä lääkärillä lausuntoa varten, koska kuntoutustuki loppuu lokakuun loppuun mennessä. Olin todella viimetinkaan liikenteessä ja saa nähdä ehtiikö Elo tehdä päätöksen ennen kuin tuki loppuu. Ruokatilille ei taas pysty ostamaan mitään ennen kuin tietää paljonko saan rahaa ja mistä. Lääkäri kirjoitti B-lausunnon, jossa haetaan nyt pysyvää työkyvyttömyyseläkettä. Se on sitten eri asia,... Continue Reading →
Elän kädestä suuhun. Minulla on tuskin koskaan omaa rahaa. Elän kuin kerjuulla koko ajan. Minun on käsi ojolla anottava rahaa, jos sitä johonkin tarvitsen.
Ollapa terve suhtautuminen ruokaan. Söisi sitä vain elääkseen ja silloin kun on nälkä. Siitä voisi jopa nauttiakin ilman huonoa omaa tuntoa. Voisinko edes tämän asian kanssa toimia normaalisti? No, enpä tietenkään. Ruokaan minulla on ollut viha rakkaus suhde jo niin pitkään kuin muistan. Äiti kertoi aina legendaarisia tarinoita siitä minkälaisia määriä olin syönyt jo taaperona.... Continue Reading →
Mielen mainingeista 