Artikkeli on osa Aallonmurtaja-hanketta. Hanke on suunnattu noin 16–29-vuotiaille, joita kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsoaffektiivinen häiriö koskettaa omakohtaisesti tai läheisen kautta. Rajojen vetäminen on vaikeaa. Joskus on vain inhottavaa sanoa se yksi pieni sana: ei. Mutta vaikka kuinka haluaisit esimerkiksi auttaa, niin pitäisi myös osata kuunnella itseään. Hyvähän minä olen toisaalta asiasta puhumaan, käyn koko ajan... Continue Reading →
Artikkeli on osa Aallonmurtaja-hanketta. Hanke on suunnattu noin 16–29-vuotiaille, joita kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsoaffektiivinen häiriö koskettaa omakohtaisesti tai läheisen kautta. Populaarikulttuuria on kaikkialla. Populaarikulttuuri tavoittaa miljoonia ihmisiä päivittäin kuluttaessamme musiikkia, kirjoja ja sarjakuvia, TV-ohjelmia sekä videopelejä. Koska lähes jokainen ihminen kuuluu viihdeteollisuuden kuluttajiin, on populaarikulttuuria alettu hyödyntää aktivismissa ja tietoisuuden levittämisessä. Taiteen ja viihteen välityksellä... Continue Reading →
Artikkeli on osa Aallonmurtaja-hanketta. Hanke on suunnattu noin 16–29-vuotiaille, joita kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsoaffektiivinen häiriö koskettaa omakohtaisesti tai läheisen kautta. Kaksisuuntainen, adhd, traumat, epävakaa persoonallisuushäiriö. Joka paikasta tulee aina eri diagnoosi. Huomaan miten eri asioita painottamalla ja sen hetken mielentilalla on iso vaikutus. ”Joo ei sulla kyllä tommosta oo, sulla onkin tää.” Koen painostavaa vastuuta.... Continue Reading →
Olen käynyt yhteensä kymmenen vuotta psykoterapiassa, yhteensä neljässä eri pätkässä. Terapiasta on ollut suuri apu, ainakin silloin kun terapiamuoto on ollut minulle sopiva. Ensimmäinen yksilöpsykoterapiani alkoi kun olin vielä todella nuori. Terapeutti tuli suoraan sairaalan kautta, jossa olin hoidossa. Terapian suuntaus oli psykodynaaminen terapia. Muistan että terapeutti puhui aika vähän. Minulla oli tuossa elämänvaiheessa aika... Continue Reading →
Aloitetaan talvesta. Kylmä, lumisateet, liukkaus eli pääkallo keli, ja kova tuuli, siinä paska paketti. Kun kevät tulee innostun ja olen ihan täpinöissäni. Linnut sirkuttaa ja aurinko paistaa. Kesän tullen, lämpöhalvaus, kun on niin kuuma ja toivoisi lauhkeempaa. Syksy, ihanaa paitsi sataa koko ajan. Muuten hyvä, niinkuin kevätkin. Olisipa aina kevät. Juuri sopiva lämpö, voi laittaa... Continue Reading →
Artikkeli on osa Aallonmurtaja-hanketta. Hanke on suunnattu noin 16–29-vuotiaille, joita kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsoaffektiivinen häiriö koskettaa omakohtaisesti tai läheisen kautta. Olen 24-vuotias. Sairauden kanssa olen paininut kohta kuusi vuotta, mutta silti sen kanssa oleminen tuntui vuosia vaikealta. Koen omalla kohdallani sen johtuneen riittämättömästä tukiverkostosta sekä vertaistuen puuttumisesta. Kokeilin yhtä vertaistukiryhmää pian diagnoosini jälkeen, mutta en... Continue Reading →
Missä vaiheessa elämäni alkoi olla tällaista, on kysymys, jota olen huomannut pohtivani. Omalla kohdallani ainakin päihteet ovat isossa roolissa elämäni lankojen ohjailussa. Aloitin päihteidenkäytön kaksitoistavuotiaana alkoholilla ja kannabiksella. Mutta jotain niillä oli jo silloin lääkitty, kenties tunsin vihdoin itseni hyväksytyksi. ”If drugs are the answer, then what´s the question?” -tuntematon Olen juuri saanut vuosien haahuilun... Continue Reading →
Monesti aikoinaan olen kuullut siitä että kun olen taidemaalari niin saan olla hullu. Ihan kuin se olisi helpompaa. Kyllä minun mielenterveydellisiä sairauksia jotkut karsastaa kun kerron niistä. Osa sanoo että kyllä se siitä ohi menee tai kaikilla on joskus huono päivä. Minulle se vaikuttaa itsetuntoon. Kun maalaan, kaikki pahat tunnetilat unohtuu. Mutta olen kyllä aika... Continue Reading →
Artikkeli on osa Aallonmurtaja-hanketta. Hanke on suunnattu noin 16–29-vuotiaille, joita kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsoaffektiivinen häiriö koskettaa omakohtaisesti tai läheisen kautta. Syksy on kaunista aikaa. Niin mä sen aina olen kokenut. Viime vuosina mun pää vaan on ollut eriä mieltä mun mielen kanssa. On ollut hankalaa lähteä ulos ovesta. Saan paniikkikohtauksia joka ikinen kerta kun valmistaudun... Continue Reading →
Olen nyt ollut SAPV, eli Sastamalan viikko-osastolla, josta pääsee siis viikonlopuiksi kotiin, kolme erillistä jaksoa. Ensin kaksi kahden viikon jaksoa ja sitten yhden kolmen viikon pätkän. Pian odottaa taas uusi jakso. Osastolle olen päässyt mm. oman poliklinikan ylilääkärin lähetteellä. Sastamalan osasto on siitä helppo, ainakin omasta mielestäni, että siellä on yhden hengen huoneet ja se... Continue Reading →
Mielen mainingeista 