Vuoden 1993 paikkeilla taidekoulun opettaja vei minut Hesperian mielisairaalaan. Olin totaalisen sekaisin: luulin että oksennan virtsaa, ja muutenkin minulla oli sekaisin ruumiin toiminnot mielessäni. Silti minua ei otettu sairaalaan sisään vaan sain yhtä lääkettä mukaan ja taisin saada siihen reseptinkin. Lääke vaikutti minuun iloisesti ihan kuin olisi jokin onnellisuuspilleri. Se oli ensimmäinen käyttämäni psyykelääke. Kai... Continue Reading →
Kun sairastuin ja menin psykoosiin se oli todella voimakas tunne. Sitä ei voi sellainen joka ei ole koskaan kokenut tietääkään miltä se tuntuu. Toki voi kuvitella mutta kyllä se on sellainen tunnelataus että oksat pois. Tunteet ovat voimakkaita muutenkin ilman psykoosia. Kuvittelin että koko maailma pyörii minun ympärillä, oli telepaattisia kykyjä ja minua seurattiin ja... Continue Reading →
Olen tehnyt Suomen Moniääniset ry:lle kansikuvia vuosien 2014 ja 2022 välisenä aikana. Olen ollut aina kiinnostunut kuvitustöistä. Opiskelin työväenopiston verkkokurssilla Kuvittamisen perusteet -kurssia viime vuoden talvena koska oli aikomuksena etsiä kuvitustöitä. Etsinkin niitä eri puolilta erilaisista yhdistyksistä. Törmäsin Kaksisuuntaiset ry:hyn googlettamalla mielenterveysyhdistyksiä. Kiinnostuin heti kun kyseessä oli myös skitsoaffektiivistä häiriötä sairastavien yhdistys. En ollut aiemmin... Continue Reading →
Aamuyöstä herään, olo on mitä mahtavin...hyvä päivä tulee. Menen tietenkin takas nukkumaan kellokin on vasta 3.00 yöllä. Sitten herään kello 7 vähän nukuttaa vielä. Nousen kello 8.00. Aamupalaa ja kissalle ruokaa. Kello alkaa olee 9.00. Ahdistaa..mitä tekisin..pitäisi imuroida ja mopata en viitsisi. Pyykkiäkin pitäisi pestä. Ja eiliset tiskit odottaa. Onneksi ei tarvitse lähteä ulos ,... Continue Reading →
Sairastuin ja menin ensimmäistä kertaa psykoosiin vuonna 1993 kun kävin Vapaata Taidekoulua. Sen jälkeen olin enemmän ja vähemmän sairaalassa. Vanhempani eivät jotenkin ymmärtäneet minua - eihän tyttäressä voinut olla mikään vialla. Samalla he kokivat salaa syyllisyyttä siitä, huomasin. Ajattelivat että olen särkyvää posliinia, pitivät salassa asioita, kuten sen että äidilläni oli keuhkoahtaumatauti. Kun äitini kuoli... Continue Reading →
Minulla on skitsoaffektiivinen häiriö ja sain riesakseni myös muun muassa ahdistusta, pelkotiloja ja jännittämistä. Jännittämisellä tarkoitan normaalia voimakkaampaa jännittämistä, joka on jo sairaalloista. Nämä liittyvät sosiaalisten tilanteiden pelkoon mutta aina en tiedä mihin ne liittyvät. Pelkoa on vaikea kuvailla: on käsien tärinää, hikoilua, sydämen lyöntitiheyden kiihtymistä, huimausta ja pahoinvointia. Sitä luulee että se näkyy ulospäin... Continue Reading →
Olen syntynyt kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaneen isän tyttäreksi. Joku saattaa ajatella, että mielensairaus on käteen jäänyt Musta Maija tai Pekka. Elämäni ei kuitenkaan perustu pelkästään tähän yhteen korttiin. Tämän kortin takia en ole hävinnyt elämääni. Sen myötä olen ehkä kokenut enemmän haasteita kuin sellaiset henkilöt, joiden on onnistunut saada käteensä täydelliset sarjat Hullunkurisia perheitä.
Saanko anteeksi? Istun psykiatrin vastaanotolla vatsani kera keväällä 2010. Tunnelmani ovat ristiriitaiset. Lapsi on toivottu ja tervetullut. Kuitenkin minusta tuntuu kuin pitäisi pyytää anteeksi. Miksi tunnen niin? Anteeksipyynnön sijaan päädyn tokaisemaan suorasukaisesti: Tässä sitä sitten hullu lisääntyy. Tuijotan psykiatria totisin ilmein. Haaste on heitetty, ja odotan täystyrmäystä. Miksi oletan, että sellainen olisi tulossa? On mentävä... Continue Reading →
”Kirjoitan sinulle lähetteen psykoterapiaan.” Vakiovastaukseni oli vuosien ajan ”Ei kiitos, en halua psykoterapiaan.” Minua yksinkertaisesti pelotti, minkälaisia asioita terapiassa minun muististani kaivettaisiin. Viime vuosina olen kirjoittanut tarinaani kirjan käsikirjoitukseksi ja tehnyt samalla taidepäiväkirjoja, joihin olen purkanut tuntojani ja muistojani, jopa niitä kaikkein kipeimpiä. Kutsun sitä tee-se-itse terapiaksi.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vauhtijaksoissa on riski sille, että tulee sössittyä omat raha-asiat. Maniassa isoja ostopäätöksiä tehdään hetken huumassa, ja vauhdin laskettua koittaa maksun aika. Masennuksen aikana taas voimia ei välttämättä riitä laskuttajien kirjeiden avaamiseen. Eräpäivät vilahtavat ohi, ja velkaa kertyy. Osalla kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista onkin luottotiedot menneet. Sitten on heitäkin, jotka ovat jo nuorina joutuneet sairauden... Continue Reading →
Mielen mainingeista 