Kategoria: unelmat ja toiveet

Rimpuilua työmarkkinoilla

nainen on lyhistyneenä läppärin äärelle. kuvatekstissä lukee "tärppäisipä vihdoin". Seinällä on kyltti te-toimisto.

Työnhaku on kimuranttia, kun työkyky ei ole koko ajan ihan 100-prosenttinen kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia. Virallisesti te-toimiston kirjoilla olen kokoaikatyön hakija, täysin työkykyinen siis. Te-toimiston takia kokoaikaisia töitä on myös haettava riittävä määrä kuukaudessa. Itse saattaisin mieluiten toivoa osa-aikaista työtä, jossa tuntimäärä olisi kuitenkin melko lähellä kokoaikaista työtä. Näin ansiotkin olisivat vielä sillä tasolla että niillä... Continue Reading →

0

Päihteettömyydellä aito onni?

Viime viikolla tuli puoli vuotta päihteetöntä elämää täyteen. Voisimpa ilakoida ja mainostaa, kuinka seesteistä elämä on, tai kuinka paljon rahaa on säästynyt. Se ei ainakaan sairauden kanssa tuo automaattista onnea ja hyvää oloa, mutta on aivan varmasti askel tasapainoisempaan elämään.Oon ajatellut, että eihän minulla koskaan mitään ongelmaa alkoholin kanssa ole ollut. Silloin juonut kuin muutkin,... Continue Reading →

1

Matka rakkauteen ja kaksisuuntaiset ry:lle

Innostuin pienemmältä paikkakunnalta Poriin muutosta, uuden työn löytämisestä ja elämästä ylipäätään. Viikossa kahdessa hommat oli hoidettu. Kaikki siis uusiksi! Töissä kehuttiin, kannustettiin ja palkittiin, menin innolla sen syövereihin. Löysin ihania ihmisiä ympärilleni. En kyllä muista koska, mutta työ alkoi mittareillaan ja nopea tahtisella työskentelyllä uuvuttaa. Uupumus. Masennus. Tuli pidempi, itseasiassa pisin sairaslomani. Syksy 2019. Mikään... Continue Reading →

0

Matka lukiosta päiväkotiin

Täällä huutelee 27-vuotias porilainen, Tampereella nuoriso-ja yhteisöohjaajaksi opiskeleva, kaksisuuntaiset ry:n harjoittelija Jose! Usein mietin, kuka olen? Mitä kertoa uudelle, tuntemattomalle ihmiselle? Millainen tarina, polku, matka minulta löytyykään?Olenko vain tutkintoni, työni, taustani, niin sanotusti tilastot ja tietoni? En.Mutta niistä on helpompi aloittaa. Vai onko sittenkään? Olen ylioppilas ja lähihoitaja, joka suuntautui lähihoitaja opinnoissa lasten ja nuorten... Continue Reading →

0

Perintö

Minulla on ollut viime aikoina paljon sydämen tykytyksiä, jotka tuntuu siltä, että sydän hyppää tavallaan kuin syrjähypyn. Pumputus ja muljahtelu tuntuu kurkussa asti. Voi olla, että se johtuu siitä, että olen unohdellut ottaa iltalääkkeeni Risperdalin useana iltana peräkkäin. Siihenkin on syynsä, josta kerron ehkä myöhemmin. Vaiva yleensä helpottaa kun muistan taas ottaa lääkkeeni. Vierotusoireena on... Continue Reading →

0

Kuka on hoidon arvoinen?

Kuka ansaitsee kuntoutusta tässä maassa? Tällaista ei pitäisi joutua kysymään, sillä ihmiset ovat kiistattomasti, vastaansanomattomasti samanarvoisia ja yhdenvertaisia. Näin ainakin sydämissä, jotka tuntevat, mutta toisinaan yhdenvertaisuus vaikuttaa jäävän pelkäksi koristeeksi juhlapuheisiin. Todellisuus on karumpaa katsottavaa. Hoitoa - ja hoidettavia - priorisoidaan. Tämä on ymmärrettävää, jos kyseessä on kiireellinen valinta vuotavan kaulasuonen ja nyrjähtäneen nilkan välillä,... Continue Reading →

1

Luuloista todellisuuteen

Sairauteni ei ole aina ollut invalidisoiva. Olen menneinä vuosina kyennyt vauhdikkaiden kausieni nosteessa opiskelemaan itselleni korkeakoulututkinnon ja käymään töissä ympäri Suomen hameenhelmaa. Niinä vuosina suhtauduin töihin sellaisella intohimolla, että avioliittokin jäi toiseksi. Matkustin milloin mihinkin kuntaan ja kaupunkiin milloin mihinkin toimeen tai virkaan. Jotkut tekevät etätöitä - minulla oli etäavioliitto. Liisin ja kiisin, liihotin välillä... Continue Reading →

2

Kumppanuuden ytimessä

Kun oppii omalla kohdallaan ihan hyvään, sen voi reflektoida toisiin. Aivan kuin minä itse en ole täydellinen, ei sellainen ole kumppanikaan. Ihan hyvä riittää kyllä, varsinkin, jos hän on vilpittömästi yrittänyt. Kumppanikin tarvitsee joskus kirjaa ja kaakaota.

0

Yhteisöblogi – vertaistukea toipumiseen – opinnäytetyö

"Toivon todella, että yhteisöblogistamme on apua ja hyötyä tulevaisuudessa niin lukijoille kuin kirjoittajillekin. Muistakaa siis kommentoida rohkeasti omia kokemuksianne niin saadaan tästä blogista vastavuoroinen ja kaikki osapuolia hyödyttävä. " - Mira K, opinnäytetyön tekijä, Savonia

4

Website Powered by WordPress.com.

Ylös ↑