Matka ennen lukiota

Jos olet lukenut aiemmat tekstit ajatellen, että ompas ollut sekavaa ja tapahtumarikasta toimintaa, niin lapsuuskaan tuskin tylsä on ollut. Muistikuvani menneisyydestäni on hatarat, eikä kaikesta ole muutenkaan tullut perheeni kanssa juteltua, vaikkei mitään kummemmin salaillakaan. Tässä kuitenkin jonkinnäköinen tarinani lapsuudestani. Kuultuna vanhemmilta, isovanhemmilta ja tädeiltä. Olen kysynyt vanhemmiltani mielipidettä tähän tekstiin, vaikka molemmilla on vielä... Continue Reading →

Päihteettömyydellä aito onni?

Viime viikolla tuli puoli vuotta päihteetöntä elämää täyteen. Voisimpa ilakoida ja mainostaa, kuinka seesteistä elämä on, tai kuinka paljon rahaa on säästynyt. Se ei ainakaan sairauden kanssa tuo automaattista onnea ja hyvää oloa, mutta on aivan varmasti askel tasapainoisempaan elämään.Oon ajatellut, että eihän minulla koskaan mitään ongelmaa alkoholin kanssa ole ollut. Silloin juonut kuin muutkin,... Continue Reading →

Epäklassinen tuurijuoppo

Jos nyt alkoholin juomisessa on mitään ihanteellista, olen varmasti THL:n mielestä ihanteellinen juomari. Juon joskus lasin viiniä, kun tarjotaan, harvemmin kaksi. Hörpin ehkä kerran viikossa oluen, tai no, en usein edes sitä. Minulle käy alkoholitonkin aivan hyvin. Siemailen brandyn pari kertaa vuodessa. Harvemmin erityisesti kaipaan mitään alkoholillista: korkeintaan, kun olen kokannut hyvän pastan, ja mietin... Continue Reading →

Matka erosta elävien kirjoihin

Tästä alkoi muutoksen ja kyseenalaistamisen, mietein kuka olin, mitä halusin, miksi halusin? En enää rakastanutkaan puolisoani, ajatus yhteisestä elämästä ahdisti, enkä viihtynyt enää omassa kodissani. Tein kaikkeni, tein suurta ajatustyötä. Pinnistelin mielitekoja vastaan, sain pakkomielteitä ja huomasin ihastuvani aiempaa herkemmin. Siivosin, kävin koko talon omaisuuden läpi, jotta edes hetkeksi olo helpottuisi. Pelasin korttia, join, ajelehdin,... Continue Reading →

Vajoamisesta kohti voimaantumista

Olen päässyt paljon eteenpäin elämässäni, mutta en silti tunne, että olisin toipunut täysin tai varsinkaan voimaantunut. Tämä prosessi on pitkä ja voimia vaativa ja tosiasia on, että välillä tulee takapakkeja eikä tulevaisuuden voinnistaan voi tietää. Toisaalta olen vuosien saatossa tottunut siihen, että elämäni on yhtä vuoristorataa, vaikka se ei aina päälle päin niin näyttäydykään. Kaaos... Continue Reading →

Website Powered by WordPress.com.

Ylös ↑

Create your website with WordPress.com
Aloitus