Sinä olet ihan normaali

Lapsella on paljon kysymyksiä. Niihin on kohteliasta vastata – ja olla vastatessaan rehellinen. Jotkut kysymykset liittyvät mielen sairauteen, eikä niiden kohdalla sovi tehdä poikkeusta.

Haen lapsen päiväkodista kotiin. Muut hakijat ovat tulleet töistä. Minä olen ollut koko päivän kotona.
Lapsi: Äiti! Miksi et käy töissä niin kuin muiden lasten vanhemmat?
Minä: Pääni on sillä tavalla rikki, ettei se kestä työntekoa. Sen takia olen nyt jo eläkkeellä ja kotona. Yleensä ihmiset kyllä käyvät töissä ja jäävät eläkkeelle aika paljon vanhempina kuin minä.

Aamulla avaan dosetin. Siellä on iloisen kirjava kokoelma pillereitä. Syön ne samalla kun lusikoin aamupalakseni jugurttia. Sama toistuu joka ikinen aamu.
Lapsi: Miksi syöt lääkkeitä joka päivä?
Minä: Syön lääkkeitä joka päivä, koska aivoissani on vikaa. Lääkkeet korjaavat aivoja. Niiden avulla pystyn elämään tavallista arkea täällä kotona. Niin paljon ne eivät korjaa, että pystyisin käymään töissä, mutta sen verran, että pärjäilen kotosalla.
Lapsi: Millainen se sinun sairaus on? Minusta sinä olet ihan normaali.
Minä: Se on mielen sairaus. Se on minun pääni sisällä. Joskus se näkyy ulospäin niin, että minulla on kauheasti energiaa ja paljon ideoita ja puuhaan kaikenlaista. Taidejuttuja esimerkiksi. Ja nukun tosi vähän. Ja sitten joskus mistään ei saa mitään iloa eikä jaksa mitään ja koko ajan väsyttää. Joskus myös kuulen omiani tai luulen juttuja, jotka eivät ole totta. Kerran luulin, että olen Tampereen kuningatar!

Lapsi on viidesluokkalainen. Hän pohtii periytyvyyttä.
Lapsi: Äiti. Mitä jos minullekin tulee mielenterveyssairaus?
Minä: Se on mahdollista, jos käy huono tuuri. Siihen, että sairastut, tarvitaan kuitenkin muutakin kuin peritty taipumus. Stressi laukaisee sen piilevän sairauden. Kaikkea kurjaa ei elämässä pysty mitenkään välttämään, mutta jos onnistut elämään kohtalaisen rauhallista ja onnellista elämää, et niin todennäköisesti saa mielen sairauttakaan. Jos kuitenkin käy huono tuuri ja sairastut, ei sekään ole maailmanloppu. Koska minulla on jo tämä sairaus, tiedän, mitkä ovat oireet ja mitä silloin pitää tehdä, kun sairastuu. Lisäksi minulla on yksi etu, jota terveellä äidillä ei ole. Tiedän, miltä tämä tuntuu ja osaan neuvoa miten tämän kanssa pärjää. Älä siis ole kauhean huolissasi. Apua saa kyllä – ja on myös täysin mahdollista, että pysyt terveenä.

Johanna K