Aloitetaan talvesta. Kylmä, lumisateet, liukkaus eli pääkallo keli, ja kova tuuli, siinä paska paketti. Kun kevät tulee innostun ja olen ihan täpinöissäni. Linnut sirkuttaa ja aurinko paistaa.
Kesän tullen, lämpöhalvaus, kun on niin kuuma ja toivoisi lauhkeempaa.
Syksy, ihanaa paitsi sataa koko ajan. Muuten hyvä, niinkuin kevätkin.
Olisipa aina kevät. Juuri sopiva lämpö, voi laittaa vähemmän päälle, mutta ei niin helle että pitäisi olla bikineissä.
Talvella olen ihan masentunut, pimeää, ainoo mistä pidän on joulu, ja sekin on vain muutaman päivän. Sanovat minulle, että hanki kirkasvalolamppu. Onkohan siitä apua? En tiedä pitäisi ehkä kokeilla.
Syksy, ihanaa paitsi sataa koko ajan. Muuten hyvä, niinkuin kevätkin.
Talvella en haluaisi mennä ulos ollenkaan. Voisin nukkua kaksi kuukautta, kenties kolme. Voisin myös lähteä etelään, jos vain olisi rahaa.
En siis pidä talvesta, enkä liian kuumasta kesästä. Kevät on paras ja syksykin kelpaa. Kevät ja syksy ovat ikävä kyllä niin lyhyitä.
Mielialoihin: Talvella masentunut ja keväällä innostunut, kesällä läkähtynyt, syksyllä jotain siltä väliltä. Sanotaan että mania saattaa nostaa päätään keväällä, ei ihme, minulla saattaa tulla.
Silloin on niin innostunut kaikesta, aurongosta ja uimisesta ja vaikka mistä.
Tässä vielä runo päiväkirjastani, jossa kerrotaan kuinka on hyvä olla vuodenajat. Jaa aa onkohan kuitenkaan niin hyvä nuo eri vuodenajat?
30.9.1995
Vuodenajat
Syksyn ruska kietoo meidät
Väreihin.
Ja vaikka talven tullen
lehdet tippuu, runko jää,
valkoiseen peittoon oksat
täyttyy.
Tarvitsemme vaihtuvat vuodenajat,
ilot ja surut
jotta ymmärtäisimme
kokonaisuuden.
Niinkuin ymmärrämme
valon ja varjon,
ilman toista ei olisi kumpaakaan.
Toivotan tasapainoista vuotta
sinulle ystäväni,
buona sera signorina,
buona sera.
Sari N
Mielen mainingeista 
Jätä kommentti