13.11.1996
Hajoan
Elämä valuu hukkaan kuin hiekka sormien välistä. En pysty pitämään itseäni eheänä, vaikka kuinka koettaisin. Kaipa se on kohtaloni että hajoan osiin, pieniksi ihmisiksi ympäriinsä heijastaen energiani ulkopuolelle näitä ihmisiä. En tajua itse vajoavani fantasiaan ennen kuin on jo liian myöhäistä. Nauran kuin hevonen, itken kuin apina, missä on se ihminen ja mitä se tekeekään?
13.11.1996
Tulit vastaan
Silmät varoittavat minua, älä lähesty ja silti lähestyn sillä olenhan ylpeä paetakseni. Pakenen vasta kuin huominen koittaa.
Tulit vastaan vaikka yritin varoittaa. Raja meni rikki. Tuhouduimme omiin unelmiimme, minä ja muut minun kaltaiseni.
13.11.1996
Sinun silmäsi
Aurinkoko se sieltä pilkistää, vaiko onko ne sinun silmäsi, jotka unohtuivat peilin reunustalle.
15.11.1996
Maata etsimässä
Kaukana on maa josta kerran tulin. Ensin etsin sitä ja kun löysin kadotin sen taas. Nyt etsin jo toista maata ja kun löydän sen katoan jälleen.
Missä on se paikka jossa olin turvassa. Onko se edessäni vai takanani sillä täällä sitä ei näy. Ehkä minä kerran sen löydän ja totean, en sitä enää tarvitse.
SARI N
Mielen mainingeista 
Jätä kommentti