Minulle syksy on ollut aina uusien alkujen aikaa. Omalla kohdallani vuosi vaihtuu syksyisin ja ilmassa tuoksuu jotain uutta ja innostavaa. Ehkä mieleni on oppinut tämän koulumaailmasta, mutta yhtä kaikki, syksyllä muutokset on helpompi ottaa vastaan. Parhaassa tapauksessa on saattanut ladata itseään auringossa, hengittäen keuhkot täyteen kesän vihreyttä. Ja kun vihdoin aistii ne alkusyksyn tuulenpuhurit, maan... Continue Reading →
Tässä blogitekstissä kerron harjoittelustani Aallonmurtaja-hankkeessa. Aloitin yhteisöpedagogin (AMK) kolmannen harjoittelun huhtikuussa 2025 painotuksena viestintä ja verkostotyö, erityisesti viestinnän korostuessa omassa harjoittelussani. Kaksisuuntaiset ry:n valtakunnallisen hankkeen toiminta on suunnattu 16-29-vuotiaille, joilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsoaffektiivinen häiriö sekä heidän läheisilleen. Hankkeessa on aloitettu vertaisryhmiä ympäri Suomea sekä tuotettu oppaita niin nuorille kuin ammattilaisillekin ko. sairauksista. Miten... Continue Reading →
Artikkeli on osa Aallonmurtaja-hanketta. Hanke on suunnattu noin 16–29-vuotiaille, joita kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsoaffektiivinen häiriö koskettaa omakohtaisesti tai läheisen kautta. Huhtikuussa on turvallista herätä aikaisin ja tuntea kevään valossa kasvonsa, kun ei laitakaan sälekaihtimia kiinni illalla vaan antaa aamun tulvia asuntoon, antaa herätellä hiljalleen. Huhtikuussa valo on niin paljon. Se on toisinaan liikaa pitkään pimeyteen... Continue Reading →
Bloggaajamme Tiia ja Veera ovat kumpikin uusperheen äitejä. Nyt he kertovat tarkemmin perheistään ja ajatuksiaan bonusäitiydestä. Keitä perheeseesi kuuluu? Tiia: Minulla on mies ja neljä bonuslasta, kaikki tyttöjä. Nuorimmainen on 8-vuotias ja asuu naapurissa täällä Tampereella, ja hänen äitinsä on paras ystäväni. Keskimmäiset ovat kohta 16- ja 18-vuotiaita ja he asuvat Kotkassa. Vanhin on 18-vuotias... Continue Reading →
Olen käynyt yhteensä kymmenen vuotta psykoterapiassa, yhteensä neljässä eri pätkässä. Terapiasta on ollut suuri apu, ainakin silloin kun terapiamuoto on ollut minulle sopiva. Ensimmäinen yksilöpsykoterapiani alkoi kun olin vielä todella nuori. Terapeutti tuli suoraan sairaalan kautta, jossa olin hoidossa. Terapian suuntaus oli psykodynaaminen terapia. Muistan että terapeutti puhui aika vähän. Minulla oli tuossa elämänvaiheessa aika... Continue Reading →
Artikkeli on osa Aallonmurtaja-hanketta. Hanke on suunnattu noin 16–29-vuotiaille, joita kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsoaffektiivinen häiriö koskettaa omakohtaisesti tai läheisen kautta. Olen saanut ykköstyypin diabeteksen diagnoosin vuonna 2005. Tuolloin lapsen maailma mullistui hetkessä, ja uusi elämä vaati vuosien tai jopa vuosikymmenien opettelua, totuttelua ja sopeutumista. Seuraavan ykköstyypin diagnoosin sain vuonna 2019. Naurahdin, että minulla on jo... Continue Reading →
Tarkastelemme tässä blogitekstissä mielenterveyttä ja hieman siihen liittyviä haasteita, yhdistäen pohdintaan omia luovia tekstejämme. Ajatus lähti liikkeelle vaikuttamiskampanjatehtävästä sekä siitä, kuinka halusimme luoda vielä lisäkeskustelua osallistavasta näkökulmasta aiheeseen sekä käydä läpi luovan toiminnan merkitystä lisäämään toimijuutta sekä myös kuuluvuuden tunnetta yhteisöissä, tuomaan merkityksellisyyttä elämään ja keinoja käsitellä mielenterveyttä. Kaikilla on mielenterveys ja se ilmenee jokaisen... Continue Reading →
Missä vaiheessa elämäni alkoi olla tällaista, on kysymys, jota olen huomannut pohtivani. Omalla kohdallani ainakin päihteet ovat isossa roolissa elämäni lankojen ohjailussa. Aloitin päihteidenkäytön kaksitoistavuotiaana alkoholilla ja kannabiksella. Mutta jotain niillä oli jo silloin lääkitty, kenties tunsin vihdoin itseni hyväksytyksi. ”If drugs are the answer, then what´s the question?” -tuntematon Olen juuri saanut vuosien haahuilun... Continue Reading →
Osa 1: Yöllinen helvetti Kauniit silmäsi sun, nähneet Tuonelan, läpi toisten maailmojen, opastaen. Kauniit silmäsi sun, sielusi peilit. Kauniit silmäsi sun, kultaa vuotaen, mustaa peläten. Kauniit silmäsi sun, eivät unta nähneet, vain helvetin, yöllisen. Kauniit silmäsi sun, rasittuneet, lasittuneet, silti joka aamu avautuen ja joka yö, edes hetkeksi, sulkeutuen. Kauniit silmäsi, sun. Osa 2: Uni... Continue Reading →
Aamuyöstä herään, olo on mitä mahtavin...hyvä päivä tulee. Menen tietenkin takas nukkumaan kellokin on vasta 3.00 yöllä. Sitten herään kello 7 vähän nukuttaa vielä. Nousen kello 8.00. Aamupalaa ja kissalle ruokaa. Kello alkaa olee 9.00. Ahdistaa..mitä tekisin..pitäisi imuroida ja mopata en viitsisi. Pyykkiäkin pitäisi pestä. Ja eiliset tiskit odottaa. Onneksi ei tarvitse lähteä ulos ,... Continue Reading →
Mielen mainingeista 