vko 12 teema : Toivo ja Optimismi

Keräämme myös palautetta yhteisöblogin kehittämiseksi. Avoin palautteenkeruulomake löytyy täältä : https://goo.gl/forms/wcAvdQi8Rco6hMAF3 . Mietimme yhdessä rekisteriselosteen sisältöjä, ja tämän yhteisöblogin rekisteriseloste on tulossa tarkennettuna mahdollisuuksien mukaan lähiaikoina.

Yksinäisestä saaresta osaksi saaristoa

Jo hyvin nuoresta lähtien koin olevani yksinäinen saari keskellä aavaa merta, kaukana muista saarista, oma omintakeinen ekosysteemini. Muut olivat perustavalla tavalla erilaisia kuin minä. En löytänyt kaltaistani. Oliko minussa jokin vialla? Oliko maailma vain perin kummallinen paikka ja sopimaton elinympäristökseni? Olin kuin teutaroiva Pegasos hevoslaumassa: outo, vieras olento väärässä elementissä. Olin sairastunut, mutta minulla ei... Continue Reading →

Kannatteleva voima

Kuinka sen kirjoitan sanoiksi, niin merkittävän asian. Kuinka kuvailen sen paperille, välittämisen ja kaiken sen rakkauden. Rakkauden joka nostaa syvimmistä vesistä ja ohjaa turvaan. Rakkauden joka jo olemassa olollaan saa minut uskomaan elämään.  Sen läsnäolo luo turvaa ja vakautta muuten niin horjuvaan huomiseen. Kun minulta kysytään mikä on elämäni tärkein asia, vastaan viipymättä läheiset. Tämä... Continue Reading →

Kumppanuuden ytimessä

Kun oppii omalla kohdallaan ihan hyvään, sen voi reflektoida toisiin. Aivan kuin minä itse en ole täydellinen, ei sellainen ole kumppanikaan. Ihan hyvä riittää kyllä, varsinkin, jos hän on vilpittömästi yrittänyt. Kumppanikin tarvitsee joskus kirjaa ja kaakaota.

Kumppanuudesta

Aluksi olin hirveän epäluuloinen kaikkia kohtaan, mutta loppua kohden uskaltauduin rentoutumaan. Mutta siellä huomasin sen mikä omalla osallaan järkytti minua. En olekaan yksin pääni kanssa!

Yksin yhdessä

Auttakaa! Auttakaa nyt joku, hyvä luoja auttakaa! Voi kun voisin vaipua unohduksiin, voi kun tätä kaikkea ei olisi tapahtunut. Olen tehnyt hirveitä, peruuttamattomia virheitä elämässäni. Miten kaiken saisi pyyhittyä pois, onko ainoa tie kuolema? Ahdistus kiristää sisuskaluja solmulle, henki ei kulje, pakko vain maata kippurassa, suojassa kaikelta pahalta. Yritän heijata itseni uneen, että voisin olla... Continue Reading →

VKO 11: Kumppanuus ~ Connectedness

Yhteisöblogin kuvaus

Blogia kirjoittaa kuusi kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsoaffektiivisuutta sairastavaa henkilöä, ja jokaisena arkipäivä ilmestyy yksi kirjoitus. Ensimmäiset viisi viikkoa kirjoitamme kukin vuorollamme kumppanuudesta, toivosta ja optimismista, identiteetistä, elämän merkityksellisyydestä ja voimaantumisesta. Näiden jälkeen jokainen meistä jatkaa haluamillaan aiheilla, ja kirjoittajaksi voi tulla myös uusia henkilöitä. Emme käsittele teksteissämme arkoja aiheita, kuten politiikkaa. Pyrimme omalta osaltamme vähentämään stigmaa ja tukemaan kuntoutumista. Jokainen kirjoittaa omista kokemuksistaan ja noudattaa parhaansa mukaan yhteisiä arvoja ja vertaisryhmän toimintaperiaatteita: Kuuntele, kannusta, kunnioita, kiitä :). Toimimme tiiminä.

Vielä matkalla

Sain 24-vuotiaana kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin. Olen kokenut pelkoa, vihaa ja surua sairauteni takia. Olen saanut voimaa, onnea ja rakkautta taistellessani tätä vastaan. Tiedän, ettei kamppailuni kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa ole ohi. Tiedän myös, että monet onnelliset hetket ovat edessäpäin. Monet asiat ovat elämässäni epäselviä, mutta usko asioiden järjestymiseen on vahva.

Valon ja varjon leikki

Haluan näyttää esimerkkiä siitä, ettei sairautta pidä hävetä, ja siksi kerron siitä avoimesti. Haluan auttaa muita, kenties arempia ja sulkeutuneempia sairaita. Haluan poistaa mielisairaudelta stigman. Haluan olla vapaasti, iloisesti, jopa röyhkeästi juuri niin hullu kuin olen, ja haluan käyttää sitä sanaa kenenkään sitä pöyristelemättä.

Voimanlähteenä WordPress.com.

Ylös ↑

Create your website with WordPress.com
Aloitus