Minä olen ollut niin väsy, niin väsy ja aivan poissa pelistä. Sekarin jälkeen tilanne tasoittui, mutta sitten onkin ollut koko ajan matalapaineen puolella. Myös koiranpentu on vienyt minusta mehut. Sen hoito muistuttaa kovasti vauvan hoitoa. Yövalvomisia, jatkuvaa vahtimista, ulkoiluja, leikkimistä, ruokkimista ja kakkojen ja pissien siivoamista. Enemmän tästä meidän pentuarjesta löytyy tietoa Nala Nappisilmän facebook sivulla. Tosiaan väsymykseni on ollut aivan totaalista. Tuntuu ettei silmät pysy auki ja koko ajan haluaisi olla pitkällään. Mitkään kotihommat ei hoidu, huusholli on kuin navetassa asuisi. En edes muista milloin olisi viikkosiivous tehty. Silloin tällöin imuroin kun lattiat on täynnä kanin mukanaan tuomia puruja. En jaksa käydä suihkussa tai meikata, varpaan kynnetkin on metriä pitkät ja karvat rehottaa. Ei vaan jaksa kiinnostaa. Ei ole kaiken sen ponnistelun arvoista mitä se vaatii. Mitä väliä sillä on kellekään miltä näytän. Kunhan saan edes pakolliset hommat hoidettua eli lasten ja koiran hoito. Motivaatiota ei ole mihinkään, haluaisin vain nukkua.
Kävin taas sairaanhoitajalla juttelemassa, niin kuin kuukausittain teen. Hänen mielestään olin vain normaalisti uupunut koiran kuoleman ja uuden pennun hoidon takia. Omasta mielestäni ollaan kuitenkin jo masennuksen puolella. Päässä ei liiku kertakaikkiaan mitään. Olen kuin tyhjä kuori. Ajatus ei kulje, en muista mitään, olen ihan tunnoton. Mikään ei innosta eikä saa iloiseksi. Olen taas kuin zombie enkä välillä jaksa nostaa sormeanikaan, saati sitten persausta. Juuri tuo tunnottomuus, välinpitämättömyys ja synkät ajatukset ovat niitä minun mielestä, jotka kuuluu masennukseen. Ei ole joulumieltä ei. Tässä on vielä muutama päivä aikaa jouluun. Toivottavasti pääsen edes jonkinlaiseen tunnelmaan ennen sitä.
Joulumieltä synkentää myös se, ettei rahaa ole paljon joululahja ostoksiin. Jotta lapsille ei tulisi paha mieli olemme hankkineet yhdet lahjat luotolla, eli eläneet taas yli varojemme. Tarkoitus oli että koiranpentu olisi joululahja, mutta pakko oli vielä ostaa paketit. Olisi muuten ollut outo joulu. Muutamille sukulaisille osto jää viimetinkaan kun pitää odottaa että tulee rahaa. Joulustressiä ei ole koska meidät on kutsuttu joulunviettoon vanhemmilleni, missä on ruoka tarjolla. Myös monien sukulaisten kohdalla on sovittu ettei osteta toisillemme lahjoja. En myöskään ole neuroottinen siivooja jonka pitää puunata koti kuntoon ennen joulua vaatekaapeista lähtien. Yleensä minulla on ollut joulun aikaan hypomaniaa ja niitä laskuja maksetaan vielä tänäkin päivänä. On mukava ollut hankkia ja paketoida paljon lahjoja. Ehkä siksi tunnelma onkin nyt erilainen. Ei ole mitään hössötystä mikä olennaisesti kuuluu jouluun. Sekinkö se vetää nyt mieltä matalaksi. Olen aina tykännyt joulusta ja kaiken maailman muistakin juhlista. Nautin siitä stressistä ja puuhastelusta, mitä nykyään pää ei valitettavasti kestä. Ehkä tässäkin pitää löytää vain se sopiva balanssi.
Tiedän ettei tämä pyhien aika ole monellekaan meistä helppoa vaan päinvastoin. Yksinäisyys, vähävaraisuus, traumat, sosiaaliset pelot, syitä on monia. Toivotan silti blogimme puolesta kaikille rauhallista joulua ja toivon että ensi vuoden puolella olen itsekin taas paremmassa kirjoituskunnossa. Kiitos kaikille lukijoille ja palautteen antajille. Aina jaksaa näin syvistäkin vesistä kirjoitella kun tietää, että tämä ei ole turhaa. Toivottavasti teksteistä on ollut apua, iloa tai vertaistukea teille. Toivottavasti olen parantanut myös terveiden tietoutta tästä sairaudesta. Olemme vailla myös uusia kirjoittajia ja uusia näkökulmia. Eihän tämä muuten ole yhteisöblogi. Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi yhdistyksen sähköpostin kautta. Palaamme asiaan ensi vuoden puolella. Tee itsellesi uuden vuoden lupaus ja tule mukaan antamaan vertaistukea kokemustesi kautta.
-Mira
Jossain vaiheessa julkaisemme myös luetuimpia juttujamme…
Mielen mainingeista 
Rauhaisaa joulunaikaa kuitenkin!
Toivottavasti ei masennusjakso pitkity hirveästi, kuulostaa tosiaan että paljon on selkeitä syitä uupumiseen mutta varmasti myös muutakin, kun itse niin tunnet.
Muistan kun meille tuli uusi kissanpentu muutama vuosi sitten. Hämmästyin miten mieliala vain laski sitä hoitaessa! Kaikki se siivous ja koulutus vain uuvutti ja masennus otti taas valtaa.
Parempia vointeja sinne toivottelee Nadja
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Nadja! Hyvää Joulua sinullekin. Tänään olen saanut jo vähän joulumieltä. Kohti uutta nousua.
-Mira
TykkääTykkää
Moi, mulla on ihan samanlaiset oireet. En muista mitään, en muista mitä tein 5min sitten saatika sitten eilen. Olantsapiini nostettiin 30mg. Kuulemma enempää ei ole enää turvallista nostaa.. Odottelen pitoisuuksia labrakokeesta. Kaikki asiat on ihan hyvin, mutta olen ihan helevetin masentunut.. Tuntuu että olen semmoinen rotta jostain kokeesta, joka eli ilman aivoja.. Ei todellakaan ajatus kulje. En tiedä mikä tähän auttais.. Jos vähennän olantsapiinia, saan elämääni takaisin, mutta hinta on aika kova.. Kiva että jaksat tänne kirjoitella, aina silloin tällöin käyn lukemassa. Toivottavasti fiilikset on paremmat sulla kuin ennen joulua..
T. Zombitus Maximus
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos että olet aina käynyt lukemassa vaikka nyt onkin ollut hiljaiseloa luvattoman pitkään. Pikkuhiljaa olen nyt henkiin noussut, mutta yllättävän pitkään on ollut tämä zombi kausi. Huomenna juuri ajattelin kirjoittaa tekstin kuulumisista ja tämän hetken mietteistä. Toivottavasti sinulle löytyisi sellainen lääke joka oikeasti auttaisi. Niin on kyllä minullakin, että olen tavallaan aika hyvässä balanssissa mutta silti tulee näitä matalapaineita. Tilanne ei kyllä ole niin paha kuin ilman lääkkeitä, mutta haittaa silti arkielämästä suoriutumista. Ei tähän taida mitään ihmepilleriä olla, mutta mennään niillä mitä annetaan. Kyllä se hyvä kausi on aina sieltä jostain tulossa. Joskus vaan musertuu painon alla sitä odotellessa. Toivottavasti sinulla pian helpottaa ja vaihdatte lääkärin kanssa vaikka lääkettä jos tuo on huono. Itsellä menee nyt sertralin ja Peratsin ja näillä nyt arjesta selviää kun välillä annoksia säätää. Semmoista koekaniinina oloahan tämä on, mutta toivon sinulle sydämestäni voimia ja parempaa vointia. Me ollaan taistelijoita, päivästä toiseen, aina uudestaan ja uudestaan. Ihana kun jaksoit kommentoida. On jotenkin lohduttavaa kuulla ettei ole yksin❤️
-Mira
TykkääTykkää
Olen kyllä kokeillut aikoinaan monia lääkkeitä, mutta eivät mitkään muut sopineet kuin Zombi-Zyprexa. Mulla oli kerran yks hyvä lääkäri, joka sanoi että ei Zyprexa susta zombia tee, mutta näköjään hän oli väärässä, valitettavasti.. Ei siinä paljoa fyysisiä haittoja ole, en ole lihonut kuin 20kg ja nytkähdyksiä/pakkoliikkeitä on alkanut tulla nyt kun olen sitä 20v syönyt suurilla annoksilla. Esim. ketiapiini aiheutti minulle tosi vaarallisia sydänoireita. Wikipediassahan luki aikoinaan, että Zyprexa tuhoaa aivoja. Se on nyt sitten tullut todistettua.. Mutta en pysty olemaan nukkumattakaan.. Hyviä vointeja sulle ja yritän lukea uudempia blogejasi, on vain niin hankala löytää mitään tästä blogista. Kaipaisin esim. sisällysluetteloa tai jonkin näköistä hakemistopuuta edes.. Kännykällä vaikea selata..
TykkääLiked by 1 henkilö
Hyvä kehitys idea! Pitää lyödä päät yhteen muiden kanssa, että miten tuon toteuttaisi. Aika paljon on blogissa jo matskua mitä selata. Minulle ei myöskään Ketipinor sopinut. Tuli vakavia haittavaikutuksia. Tuo uni on kyllä yksi tärkeä elementti jonka pitää olla kunnossa, että selviää. Niinpähän se on noitten lääkkeiden kanssa, että haitat ja hyödyt on punnittava. Millä parhaiten vaan selviää. Myös masennuskaudet itsessään varmaan vahingoittaa aivoja. Onhan tämä melkoista tasapainottelua tämä meidän elämä. Uskotaan kuitenkin parempaan huomiseen. Tiedä vaikka joskus koittaisi remissiokin.
TykkääTykkää