Toivoa, onko sitä?

Hei taas! Tällä viikolla aiheena olisi toivo ja optinismi. Sanon jo tähän alkuun, että en ole se kaikkein optinistisin ihminen ja näen asiat aika pitkälle negatiivisessa valossa, mutta katsotaan mitä saan aikaan.

Minulla, kuten kaikilla, on toiveita, unelmia ja haaveita. Unelmoin että vielä jonain päivänä saisin asua ikiomassa kodissa kissojeni kanssa. Toivon että kissani saisivat jatkaa tervettä elämää vielä vuosia. Ja haaveilen isosta kasasta rahaa jolla voisin tukea löytöeläintoimintaa, tarpeen vaatiessa auttaa minulle rakkaita ihmisiä ja ostaa juuri sen oman kodin. Ja että pääsisin remissioon. Ja pysyisin siinä tilassa pitkään, mielellään loppuelämäni. Ja nyt alkaa pieni ääni pääni sisässä huomauttelemaan kuinka epärealistinen olen jälleen näissä haaveissani.

Tiedän että kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen kumppani, mutta voin päästä tilaan missä olen niin lähellä tervettä kuin pystyn ja se tila on juurikin remissioksi kutsuttu. Osa persoonallisuushäiriöistä saattaa lieventyä iän myötä, näin olen ymmärtänyt. Että toivoa on tämän asian suhteen.

Vastaan omalta osaltani otsikon kysymykseen ”toivoa, onko sitä?” Sanoisin näin että on sitä, jossain muodossa. Kun ero tuli ihan todeksi parisen vuotta sitten, itkin ja mietin mitä teen. Minne menen, miten pärjään yksin. Siinä pari päivää pohdittuani tajusin että nyt olen ihan aikuisten oikeasti vapaa lähtemään minne haluan. Kaikki ovet olivat avoinna, piti vain päättää mistä astun sisään. Sillä päädyin nykyiseen kotikaupunkiini, ja en ole ollut pitkään aikaan niin onnellinen kuin täällä. Tämä on pieni kaupunki, mutta isompi kuin edellinen kotipaikkani. Täällä on elokuvateatteri, osasto jos vointi huononee, poliisi, ympärivuorokautinen päivystys, vaatekauppoja, kirpputoreja ja suurin ihastuksen aiheeni: kahviloita! Ei tarvitse enää mennä huoltoasemalle kahville, jos ei kotona halua juoda. En tarvitse näköjään paljoa ollakseni tyytyväinen. Tämä kaupunki on tuttu koska opiskelin täällä merkonomiksi ja kävin nuorisopsykiatrin juttusilla. Ja jos hätä iskee niin soitto mummille tai äidille, he asuvat järkevän matkan päässä ja pääsevät hätiin suht äkkiä jos on hengenhätä. Ja Aspa auttaa viikolla.

Eli toivoa on, aina sitä ei huomaa, mutta sitä on. Joskus suorana vastauksena, joskus pienempänä asiana. Sitten on oma asia tarttuuko siihen. Ja vaikka joskus tuntuu siltä, että kaikki valo on hävinnyt elämästä, niin älkää luovuttako. Se menee ohi, ja välillä pahimman yli selviämiseen tarvitsee ammattiapua. Se ei ole häpeä ja kenenkään ei tarvitse kantaa kaikkia maailman murheita harteillaan. Ja voi sitä puhdasta riemun tunnetta kun saa iloa ja nautintoa pienistä asioista, kuten esimerkiksi aamukahvin juonti parvekkeella, kevät auringon lämmittäessä.

Ja vielä lopuksi: mitä ajatuksia tämä kirjoitus sinussa herätti? Saitko vertaistukea? Auttoiko tämä kirjoitus sinua toipumisessasi? Vastatkaa rohkeasti kommenttikenttään, ja muistakaa käydä antamassa palautetta blogista!

Piia

Mainokset

4 thoughts on “Toivoa, onko sitä?

Add yours

  1. Moi. Oon lukenut sun tekstejä ja sulla on vahva ote asioiden ilmaisemiseen. Näkisin että se on myös osa sitä toivoa mikä kenessä vaan on. Eli jonkinlainen periksiantamattomuus luo itsessään niitä hetkiä, joissa on hyvä olla. Voisko aatella että hyvä olo sinänsä olisi jo osa totetuneita toiveita. Sulla on myös omanlainen huumori, jota arvostan. Helpolla ei pääse kukaan elämästä loppupeleissä? T. Jomppa

    Tykkää

    1. Kukapa meistä helpolla pääsisi? Jotkut näyttävät hyppivän ruusulta toiselle, mutta kyllä siellä on myös niitä piikkejä.

      Tykkää

    1. Hei, ja kiitos kommentista 🙂 pahoittelen että vastaan vasta nyt. Kyllä meni vuosia aikaa tajuta se että toivoa on. Sitä oli vaan niin jumissa päänsä sisällä että ei nähnyt eteensä. Ainahan ei positiivisesti ajattelu onnistu, mutta välillä kun edes yrittää niin elämä helpottuu ja toivo alkaa pilkistämäön jostain 🙂

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Voimanlähteenä WordPress.com.

Ylös ↑

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggers like this: